sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Eläinlääkäri ja luonnetesti

27.9. jouduttiin taas lähtemään Iitan lempipaikkaan eläinlääkäriin. Tuttuun tapaan aika oli varattu Tassuvaarasta. Iita panikoi jo autosta ulos tultuaan ja veti eläinklinikasta pois päin. Suostuttelulla mentiin sisälle ja siellä Iita veti uuden paniikin ja yritti vain ovesta ulos. Uudelleen suostuttelulla mentiin huoneeseen jossa Iita omatoimisesti hyppäsi pöydälle ja lääkäri pääsi tutkimaan. Epäilyni vahvistettiin eli vasemmassa korvassa ulkokorvan hiivatulehdus. Saatiin matkaan korvatippakuuri ja korvahuuhde. Kuuri oli kuukauden mittainen ja alkanut toimimaan todella hyvin. Enää ei kutise ja näyttääkin paljon paremmalta. Syytä ei kyllä tälläkään kertaa osattu arvata.

Eilen (7.10.) oli Hilman luonnetesti. Koiran haltija jännitti etukäteen hirveästi jostain syystä. Onneksi tuomarit tulivat juttusille ja olivat todella rentoja ja mukavia. Hilma pyöri lounastauon aikaan buffetin luona ja moikkasi kaikki tutut ja tuntemattomat. Olo rentoutui ja oli kiva mennä testiin.

Alkuun tuomarit kyselivät elinoloista, laumasta ja kokemuksista. Sitten tuli se mitä pelkäsin. Leikki.

"Hilma ei leiki."

Tuomari nappasi puukapulan käsiinsä ja Hilma lähti heti leikkiin mukaan. Taistelikin yllättävän hyvin. Kovaa painetta ei kestänyt, mutta leikki yllättävän pitkän ja hyvän leikin. Ehkä se sittenkin leikkii..

Kelkka oli järkyttävä pelotus! Hilma huusi ja tempoi taaksepäin. Kelkka vedettiin ihan hitaasti liki ja Hilmalla meni todella kauan, että uskalsi tulla liki. Minä höpötin kelkalle ja kutsuin Hilmaakin tekemään tuttavuutta. Lopulta tuli ja haisteli vähän ja totesi homman "niin nähdyksi". Lähdettiin jatkamaan eteenpäin.

Seuraavana tuli hyökkäys ihmiseltä. Hilma bongasi jo ohjeita annettaessa piilossa olleen tuomarin. Joten eihän siinä auttanut kuin mennä eteenpäin. Ääntä lähti järjetön määrä, mutta ei se kyllä puolustaa uskaltanut vaan kaikkosi häntä alhaalla taakseni huutamaan. Lähti kyllä tuomarin matkaan ja tuli kutsuttaessa luokse. Tässä kohtaa jo toinen tuomari kysyi haukkuuko Hilma aina kaikelle ja sanoi sen nostavan omia kierroksiaan haukkumalla.

Sitten oli vuorossa sateenvarjo ja tynnyri. Molempiin reaktio oli nopea ja vahva. Ja tynnyrille palaaminen kesti hetken.

Pimeässä huoneessa Hilma kierteli ja kaarteli häntä töttöröllä. Huone oli iso joten tuomarit antoivat aikaa koiralle etsiä. Hilma tuntui jo välillä unohtaneen, että minäkin menin sinne edeltä. Lopulta kyllä löysi nurkkaan jossa olin istumassa.

Seinä oli meille aika uusi, koska en ole Hilmaa oikein koskaan mihinkään edes yksin jättänyt. Pitkälle ei hyökkäystä viety, kun ääni nousi falsettiin ja minut käskettiin piilosta takaisin pelastamaan pieni pörrö.

Laukaukset olivat viimeisenä. Ensimmäinen laukaus ja Hilma pyörähti ympäri. Tuomari kommentoi tilannetta: "Aivan kuin se ensimmäinen luoti olisi viistäänyt sen pyllykarvoja.". Toinen laukaus ja pieni säpsähdys. Kolmas laukaus, ei reaktiota.

Hilma ei mielestäni kuormittunut testin aikana niin pahoin kuin Iita aikoinaan. Hilma myös palautui hyvin ja kävi molempien tuomareiden tykö vielä testin jälkeen. Muutoin testi oli kyllä Hilman näköinen vaikka se tuntuukin seisovan omilla jaloillaan. Se on kuitenkin reipas ja menee innolla uusiin tilanteisiin.

Hilman tulos: 

Toimintakyky -2 Riittämätön
Terävyys +1a Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taisteluhalu +2b Kohtuullisen pieni
Hermorakenne +1b Hermostunein pyrkimyksin
Temperamentti +3 Vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukaisuvarmuus ++ Laukauskokematon

Kokonaispisteet +125


Nyt on luonnekin testattu ja mitäpä siihen lisäämään. Voisin jossain välissä vähän vertailla tyttöjen testejä, olivat nimittäin aika erilaisia ja paljastivat paljon siitä miten asia oikeasti on. Siitä myöhemmin täällä!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Tuotetestaus!

Jo keväällä saimme yhteistyökumppani Faunattarelta testattavaksi toisenkin tuotteen. Silloin testaus ei vain sopinut ajankohtaan ja nyt taas testauksesta on jo jonkin aikaa eli eiköhän ole aika kertoa tästäkin tuotteesta.

Saimme testattavaksi Over Zoo shampoon ja hoitoaineen.


Suomenlapinkoiria ei pestä kuin tarpeen niin vaatiessa. Tarkoittaa sitä, että koira on likainen tai pyörinyt jossain liassa. Otin kuitenkin tuotteet testattavaksi, koska tiesin Iitalla olevan pesun edessä. Iitan turkki oli tarkoitus ajella kesätrimmiin ja ennen vieraan koneelle vientiä halusin kohteliaasti pestä koiran puhtaaksi.

En muista milloin olisin viimeksi Iitan pessyt joten turkki oli vähän sen mukainen. Iitan turkki on muutenkin ollut aina huono turkkinen. Sen turkki on pehmeää ja niukkaa.



Shampoon tuoksu oli mieto ja miellyttävä. Shampoo sisältää kashmirvillaproteiinia joka ravitsee turkkia ja estää sähköistymistä. Avokadoöljy taasen kosteuttaa ja tekee turkista helposti kammattavan.

Positiivisesti yllätti shampoon ja hoitoaineen riittoisuus. Sitä ei tarvinnut lotrata litra tolkulla jotta se riittäisi koko koiraan. Lapinkoiran turkki on jokseenkin ollut hankala pestä, kun aina, kun luulet koiran olevan kokonaan kasteltu, onkin villa ainakin osittain kuivaa.



Shampoo ja hoitoaine myöskin huuhtoutuivat hyvin pois. Selkeä syy-seuraus -suhde. Kun shampoota ei tarvita paljoa ei sen huuhtominenkaan ole vaikeaa.

Mikä sitten oli lopputulos?

Iita ei nauttinut pesusta yhtään. Mutta lopputulos oli juuri sitä mitä luvattiin. Turkki muuttui todella pehmeäksi ja helpoksi käsitellä. Mahdolliset takut hävisivät kuin itsekseen. Myös trimmauskone upposi turkkiin hyvin.



Tästä "epäilystä" hyvästä toimivuudesta en valinnut Hilmaa pestäväksi. Shampoo olisi tehnyt lapinkoiralle epätavanomaisen turkin joka olisi ollut aivan liian pehmeä.

Tässä vielä loppukanetti. Plussat ja miinukset:

+ mieto tuoksu
+ pumppu pullo
+ helppo levittää
+ helppo huuhtoa
+ toimii kuten luvataan
+ ei kuivata ihoa
+ hinta (8,95€/250ml)

- tekee lapinkoiralle liian pehmeän turkin

tiistai 12. syyskuuta 2017

Hilma 3v!




Oikeastaan Hilma täytti 3v 7.9. eli melkein viikko sitten. Kiireiden takia päivittely vain venyi. Tai kyllähän sitä päiviteltiin..

Miten se voi olla mukamas jo 3v?! Sehän on pentu vielä.

Ikää tulee lisää, mutta mikään ei muutu. Hilma ei kasva henkisesti eikä fyysisesti. Pientä edistystä tapahtuu aina, mutta hyvin hitaasti.



Torstaina Hilma juhli lahjan kera. Se sai mummilta lahjaksi aivan ihanan pöllölelun. Sitä piti vinguttaa koko ilta.

Perjantaina kävin ostamassa tytöille tasapainotyynyn jonka käyttöä ollaan opeteltu. Perjantaina haettiin etupäätä tyynylle ja tasapainoiltiin siinä ja muutenkin tutustuttiin tyynyyn jalkojen alla.

Lauantaina meillä oli Hilman kanssa agilitykoulutus. Ilmoitin meidät alkeistunnille, viime talvena tapahtuneen puomilta tippumisen takia. Hilma sen jälkeen karttoi kaikkia agilityn esteitä joten mentiin vähän helpotettuja juttuja tekemään.

Tehtiin tehtäviä pisteissä pareittain. Meidän parina oli aivan ihana lapinkoiratyttö Hilma. Aloitettiin hypystä. Se oli meillä vähän hakusessa, mutta hyvin pian sai tehtävää taas alkaa vaikeuttamaan. Ensin olin polvillani esteen siivekkeen kohdalla ja pidin kättä siivekkeen takana jolloin koira hakeutui hypyn yli hakemaan namia.

Tarkoituksena näissä harjoituksissa koiran oma ajattelu ja siten varma esteiden itsenäinen suorittaminen. Päästään irti kädestä.

Pian sain siirtyä kauemmaksi siivekkeestä kädet suunnilleen reisien päällä ja antamaan vain suullisen käskyn ja Hilma hyppäsi yli. Tätä siis molempiin suuntiin.

Seuraavana oli vuorossa rengas. Sekään ei suoralla linjalla tuottanut ongelmia, mutta kaarevaa linjaa Hilman piti välillä miettiä pitkään ja pieni koira saikin meidät kouluttajaa myöten nauramaan.

Lopuksi oli putki joka onnistui super hienosti. En muista olisinko koskaan onnistunut lähettämään Hilmaa putkeen (saati Iitaakaan) kellokulmista. Jopa ihan putken sivusta lähetyksessä Hilma hakeutui putkeen.

Mikä parasta meillä oli kivaa! Molemmat nautittiin tekemisestä ja tunnin jälkeen istuskelin iloisen koiran kanssa hallin lattialla.

Iitan kanssa tehtiin tokoa pieni setti pihassa ettei sille tule paha mieli. Vähän seuraamista, jääviä ja kaukoja.

Tämän jälkeen suunnattiin eläinkauppaan josta Hilma sai valikoida lelun lahjakseen. Tietenkin sieltä lähti mukaan vinkulelu. Onneksi sellainen jonka äänen vain koira kuulee ja siitä on nyt viime päivät ollut tappelu.

Olen myös onnellinen, että talveksi olemme saaneet kerhon porukalla hallivuoron eli treenaamaan tullaan taas!

Mutta tosiaan. Hilma on kolmisen vuotta seurannut elämässäni mukana. On ollut ilon hetkiä, pettymyksiä, ei niinkään suruja. Ollaan treenattu tokoa, rally-tokoa, agilitya.. Ollaan kisattu rally-tokossa, käyty petotestissä, edustettu lappalaiskoiria, uitu, lenkkeilty, makoiltu sohvalla..

Hilmasta on tullut todellinen rakastettava pieni pörriäinen. En uskonut tämän päivän saapuvan. Hilman tullessa se ei tuntunut omalta ollenkaan, mutta ei siitä enää luopuisi mistään hinnasta. Se on oikea lellipentu joka ei tahdo jättää emäntäänsä rauhaan edes vessassa käynnin ajaksi. Osaa kuitenkin olla missä vaan hiljaa yksinkin. Ihana pieni varjo. Elämäni ilo ja valo. Pieni piristys ruiske.




sunnuntai 27. elokuuta 2017

Näyttelytuloksia!

Kerrottakoon nyt vielä jälkikäteen, että Hilman kanssa heitettiin pieni näyttelyreissu Seinäjoelle 12.-13.8.. Siellä oli sopivasti kaksi ryhmänäyttelyä kivoilla tuomareilla. Sain isosiskoni mukaan ja hotellikin oli varattu.

Lauantaina tuomarina oli Kirsi Honkanen ja pörröjä suhteellisen vähän. Hilma oli todella nahkea kehässä eikä oikein liikkunut kunnolla. Kuitenkin saatiin nätti arvostelu ja ERI2 SA PN3. Ensimmäistä kertaa siis sijoituttiin paras narttu kehässä.

Lähdettiin paikan päältä suht nopsaan etsimään hotellia. Hotelli löytyi nopeasti ja matka ei todellakaan ollut pitkä. Huone oli pieni ja muistutti laivan hyttiä 90-luvulta. Siskoni kanssa vaihdettiin vaatteita ja lähdettiin etsimään ruokapaikkaa. Ruokapaikaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Rosso. Ensimmäinen paikka joka tuli vastaan ja olisi muuta kuin burger paikka. Ruokailun jälkeen palattiin hakemaan Hilma ja lähdettiin iltalenkille. Kierrettiin Seinäjoen keskustaa ja todettiin sen olevan niin pieni paikka ettei edes voinut eksyä.

Illalla oltiin vain täkkien alla ja mentiin nukkumaan. Tai noh, siskoni nukkui ja Hilma piti minua hereillä. Vihaan sitä melua mikä hotelleissa aina on yöllä. Yörauha olisi se mikä jokaisen pitäisi oppia.

Aamulla herättiin ajoissa. Kävin Hilman kanssa aamulenkillä puistossa. Siis löysin jonkun puiston tapaisen jossa ihmeteltiin niin kovin hiljaista Seinäjokea. Ketään ei liikkunut oikein missään. Hilman vein lenkin jälkeen huoneeseen ja me lähdettiin aamupalalle. Aamiainen oli ihan kattava ja hyvä. Ehkä se paras osa tässä hotellissa. Rauhassa nautittiin kahvia ja teetä jonka jälkeen pakkailtiin tavarat ja lähdettiin suuntaamaan kohti näyttelypaikkaa.

Paikan päällä keli oli aavistuksen epävakaampi kuin lauantaina. Seurattiin porokoirien kehää ja kannustettiin tuttuja. Hilman kanssa kehässä oli vielä vähemmän pörröjä kuin lauantaina. Sain Hilman myös keskittymään paremmin ja se liikkui paremmin. Liikkeestä tulikin kehuja. Tällä kertaa pykälän parempi sijoitus ERI2 SA PN2 VASERT. Eli kaiken kaikkiaan loistava viikonloppu meille!

Iita vietti koko viikonlopun mummin luona hoidossa ja siitä taas kiitos äidilleni! Kiitos myös siskolleni seurasta taas!

Nyt hiljenee näyttelyvuosi tähän. Katsotaan suunnitellaanko jotain muuta toimintaa vai tehdäänkö oikein mitään.

tiistai 22. elokuuta 2017

Effe Balance -tuotetestaus!

Kuten blogin seuraajat ovat varmasti huomanneet olemme suhteellisen innokkaita testaamaan uusia tuotteita. Tälläkään kertaa en voinut vastustaa kiusausta vaan ilmoitin Iitan mukaan testaamaan meille täysin uutta öljyä.

Aloitetaan kuitenkin kaikki aivan alusta.

Teille uusille jotka mahdollisesti tulevat mukaan nyt, minä olen Milla Mäkinen. Paljasjalkainen Jyväskyläläinen, 30-vuotias koiraharrastaja. Olen pienestä pitäen rakastanut kaikkia eläimiä. Isäni luona oli kissoja, enolla oli lypsytila lehmineen ja sekarotuinen koira, siskollani oli kaksin kappalein lapinkoiria ja minä, noh, minä sain jo pikkutyttönä omia undulaatteja, myöhemmin kanin. Salaa kuljetin kotiin ensimmäisen hamsterin (yhteensä niitä on ollut 3), itkin akvaariota (ja sain sen), hankin akaattikotiloita ja täysi-ikäisenä sain kissan. Kissalle tuli kaveri, jonka pelastin lopetukselta. Lopulta tuli se hetki, kun minulla oli rahaa ja valtaa ja sain hankkia koiran.



Niin tuli Iita kuvioihin.

Iita on suomenlapinkoira narttu ja nyt jo 6-vuotias. Lapinkoira valikoitui juuri lapsuuden kokemuksieni myötä ja kun kerran täällä Keski-Suomessa oli sopivasti pentujakin juuri sillä hetkellä, kysyin ja niin meille vain koira tupsahti. Iita on siis ensimmäinen koirani ja aiempaa kokemusta oli vain siskon koirien hoitamisesta. Paljon on opittu ja paljon on opittavaa.

Iitan kanssa harrastetaan tokoa ja rally-tokoa. Se kilpailee tokossa avoimessaluokassa ja rallyssa voittajaluokassa. Normaali elämään kuuluu lenkkeilyä, joskus koirapuistoilua, leikkimistä ja ihan vain chillailua.

Ja sitten siihen olennaisimpaan. Iitan terveyteen. Kaikkea tätä en ole blogissa vielä aiemmin purkanutkaan joten katsotaan saako tästä mitään selkoa jos tämän nyt tähän suollan.
Iita oli terve pentu. Sen tullessa meille se söi suosituksesta Jahti-Vahti kana-riisiä. Hyvin lyhyen ajan jälkeen vaihdoin ruuan, koska lopputulema oli vain "sitä itseään". Koira voi kyllä hyvin ja kasvoi hyvin, mutta jätöksen määrä oli jäätävä! Siispä vaihdoin toiseen suositeltuun ruokaan Royal Canin Medium Adult.

Iita 11vko

Muistini on vähän hatara, mutta sellainen muistikuva on, että Iita söi RC:n ruokaa aika pitkään. Ehkä vuoden paikkeilla tai vähän sen jälkeen alkoi ns. Barf -buumi. Kävimme ystäväni kanssa luennon aiheesta kuinka koiran pitäisi syödä lihaa ja luita. Noh, ei muuta kuin nakkasin nappulat mäkeen ja aloin syöttämään lihaa ja luita. Pakastin pullotti sianlihaa, hevosenluita, kanankauloja, rustoja, kivipiiraa, naudanmahaa.. Koira voi hyvin. Ainakin luulin niin.

Iita 1v

Jossain vaiheessa aloin ajattelemaan; "Pitäisikö sen koiran saada kaikki tärkeät ravinteet jostain? Osaanko kuitenkaan syöttää tarpeeksi monipuolisesti koiraani?". No, ei se varmaan saanut. Mitään lisäravinteita en osannut syöttää. Oli sanottu, että syötä monipuolisesti, kyllä se siitä kaiken saa. Ajattelin kuitenkin aloittaa syöttämään uudestaan nappulaa. Olin autoton enkä siten päässyt aina lihoja hakemaan ja ajattelin säästäväni jos syötän koiralleni 50/50 mallilla ruokaa. Mitä se toinen puoli sitten oli? Sain taas vinkin. Musti&Mirri Maintenance. 

Iita 1v 7kk

Pyöreys alkoi näkymään koiran rungossa. Aloin laihduttamaan koiraa. Ruokamäärää pienennettiin. Koira oli nälkäinen. Se söi heinää, sammalta, käpyjä, risuja. Aloin syöttämään kehoituksesta kerran päivässä. Tuntui toimivan. Saihan Iita iltaisin usein treenien yhteydessä nameja. Tähän asti turkki oli pysynyt suhteellisen tuuheana kunnes Iita täytti 2v.

Iita 2v

Turkki katosi (Eikä muuten tämän jälkeen enää kunnolla takaisin kasvanut.) ja koira oli yhtäkkiä hyvin laihan oloinen, jopa lihakseton. 

Omien tiedostojeni mukaan 7.10.2013 oli ensimmäinen eläinlääkärikäynti Iitan tähän "tilaan" liittyen. Takatassuissa todettiin malassezia -hiivan aiheuttama ihotulehdus. Se oli aiheuttanut toiseen tassuun jo jopa haavan. Näitä hoidettiin eläinlääkärin ohjeilla Malaseb -shampoolla ja betadinella puhdistamalla. Näin päästiin vaivasta eroon ja elo jatkui normaalina. 

Iita syksy 2013

Paitsi koiran paino.. Se lähti taas nousuun. Nappulat tuntuivat aiheuttavan jatkuvaa lihoamista.. tai ei edes lihoamista vaan mahan kohdalle pöhöttymistä. Koira oli kuin ilmapallo. Ilmavaivoja sillä ei kuitenkaan ollut. Se oli pirteä, lukuunottamatta niitä tassujen pesuja joista se ei pitänyt. Ruokaa taisin tässä vaiheessa vaihtaa taas johonkin toiseen ja muistelisin, että palasin RC:n pariin ja liha tietysti lisänä, koska en muistanut RC:n aiheuttaneen mitään oireita. 

Iita 2,5v

Iita kasvatti talveksi karvaa jonkin verran, mutta kasvattipa tuo rasvakerrostakin.. Tasapaksu pötikkä jaksoi kyllä liikkua ja mennä. Mielestään näki nälkää jatkuvalla syötöllä. Liikuntaa lisättiin ja nappuloita säännösteltiin. Ajattelin ettei pöhötys voi mistään muusta johtua.


Iita 3v

Mikä oli lopputulos? Kuvassa näkyy valtavan lihava koira. Paino huiteli varmasti jossain 18kg:n tienoilla ja säkää oli n. 45cm. Mittoihin ei silti ole luottaminen vaan siihen mitä silmällä näkee ja käsillä tuntee. Iita oli lihava. 

Syksyllä meille tuli uusi käynti eläinlääkäriin (24.9.2014). Takatassuissa ja korvakäytävien suulla malassezia -hiivan liikakasvu. Epäilys oli kosteudessa eli uimisessa. Malaseb -shampoo tassuihin ja Canofite -tipat korviin sekä tassuihin ja vielä Otoclean puhdistus korviin kerran päivässä. Samana syksynä meille muutti toinen koira Iitan kaveriksi ja nyt olin varma, että koirat liikkuvat paljon ja painon on pakko pudota. Syötin vähemmän kuivamuonaa ja lisäsin lihaa sen mitä uskalsin. Iitan tassut ja korvat paranivat, mutta koira vain lihosi.

Iita 3,5v

Vähensin ruokaa. Koira söi mitä eteensä sai. Lisäsin liikuntaa. Koira vain lihoi. Olin umpikujassa ja täysin vailla tietoa mitä tehdä. Etsin internetistä kokemuksia ja kyselin vinkkejä. Kehoitettiin lisäämään liikuntaa. Antamaan ruoka kerran päivässä. Käskettiin syöttämään raakaa..

Kevät 2015

4.3. 2015 oli tavallaan käänteentekevä reissu eläinlääkärissä. Taas tulos oli sama malessezia -hiivan liikakasvu takatassuissa ja lievä hiivatulehdus vasemmassa korvassa. Samat hoitotoimet toistettiin. Nyt ei ollut edes kesä! Iita ei ollut uinut. Se ei kastunut ulkona. Oli vielä lunta maassa. Mistä tämä nyt johtui? 
Eläinlääkärimme ehdotti eliminaatiodieettiä. Epäiltiin siis ruoka-aineyliherkkyyttä tai stressiä. Tästä siis lähdettiin ja taas ruoka vaihtoon. Tällä kertaa vaihtui vain raakaan. Tilasin pakastimen täyteen lihoja. Poistin ruokavaliosta kaiken viljan. Poistin myös porkkanan joka oli syytetty usein hiivan aiheuttajaksi. Iita söi pääosin kalkkunaa, kanaa ja kalaa. Niillä oireet pysyivät suhteellisen hyvänä. Possua vältin, koska siitä tuntui tulevan oireita, nauta pisti mahan sekaisin ja poroa esim. koirat eivät syöneet. Hirvi oli ilmeisesti niin puhdasta ettei aiheuttanut mitään. 

Iita 4v

Kesällä paino tippui aika reilusti. Lihasta tuntui katoavan ja Iita oli pöhöttynyt. Karva lähti taas kokonaan, mikä on aiheuttanut ihmetystä monissa. Iitan karvanlähtö on verrattavissa synnyttäneen nartun hormonaaliseen karvanlähtöön. Hiivaa ei tullut tänä kesänä..

Tässä vaiheessa taisin menettää uskoni siihen, että Iita kärsisi ruoka-aineyliherkkyydestä. En löytänyt sitä punaista lankaa asioiden väliltä. Siispä kyselin mikä ruoka sopisi herkästi lihoavalle lapinkoiralle (Se nimittäin lihosi myös raa'alla.). Sain kehuja Acanan Light & Fit ruuasta. Siispä kokeilin sitä. 

Allergiaa ei ilmennyt. Paino putosi normaaliin ja koira ei nähnyt nälkää. Se voi hyvin. Lisänä se sai pari kertaa viikossa lihaa joka ei myöskään aiheuttanut allergiaa. Vilja oli edelleen pannassa, samoin mm. porkkana ja peruna. 

Luulin oikeasti meidän selättäneen hiivan. Se oli poissa. Talvikin meni hyvin eikä oireita tullut. Kunnes koitti kesä 2016.

Iita 5v

Olimme koiranäyttelyssä Joutsassa. Iitan karva ei edelleenkään ollut paras mahdollinen, mutta ei sillä ole ollut sen jälkeen, kun se 2-vuotta täytti. Painostakaan ei tällä kertaa tullut moitetta, enkä mitään ihmeellistä menestystä odottanutkaan. Kaikki tapahtui oikeastaan vasta näyttelyn jälkeen..
Saavuimme kotiin ja joidenkin tuntien päästä aloin ihmettelemään missä Iita oikein on. Löysin sen makaamasta kylpyhuoneen lattialta. Se ei ollut normaali. Menin rapsuttelemaan sitä ja kauhistuin. Sen vatsan alus oli tumma ja karva irtosi isoina lauttoina. Hätäännyin oikeasti mikä koiraa nyt vaivaa ja varasin ajan eläinlääkäriin (taas). 


Iitan vatsa


Iitan vatsaa

Tällä välillä meillä vaihtui eläinlääkäri. Iita ei enää ollut halunnut mennä vanhaan eläinlääkäriin jostain syystä ja kokeilin josko uusi eläinlääkäri auttaisi kammoon. Tällä kertaa tuomio oli hiiva ja bakteereita. Saimme shampoota ja antibioottia. Tällä kertaa eläinlääkäri epäili taas kosteutta tulehduksien tuojaksi. Ruoka oli ollut niin pitkään sama, että se kumosi epäilyt siitä, mutta viikon jakso pelkkää uimista mökillä herätti epäilyt taas uinnista ja saatiin eläinlääkäriltä myös pieni ukaasi; "Joko ajelet karvat pois tai et päästä Iitaa uimaan ollenkaan." 
Mietin tätä tovin kotona ja tarrasin Fiskarseihin. 

Karvaton Iita

Iita näytti kamalalta. Vannoin itselleni, että koira voi nyt paremmin ja hyvin pian Iita sen näyttikin. Se piristyi ja parani!

Ja sitten tähän päivään..

Iitalla on nyt ruoka vaihdellut, paino pysynyt samana. Lisänä se on ruokaansa saanut sinkkiä ja öljyä. Epäilykset ovat tällä hetkellä ainoastaan herkässä ihossa joka vaatii sinkkiä ja öljyä. Hiivaa ei ole ollut. 

Iita 6v

Noin 3 viikkoa sitten aloitin Iitalle Effe Balancen Effektri -öljyn syötön. Iita syö kerran päivässä ja saa aamulla öljyn (4ml) ruokaansa. 

Mitä tämä "ihmeöljy" sitten on?

-Omega-3 kalaöljy
-extra-neitsytoliiviöljy
-luonnollisia antioksidantteja (tokoferoleja)
-D-vitamiinia

Mitä se tekee?

-Joustavuutta niveliin, jänteisiin sekä lihaksiin
-Tukee luonnollista vastustuskykyä
-Edistää turkin ja ihon hyvinvointia
-Auttaa hidastamaan tai pysäyttämään tulehdustiloja
-Tukee luustonrakenteen kehittymistä



Ja mistä me tiedämme toimiiko tämä? Itse epäilen aina kaikkea, mutta tällä kertaa tuli tarjous josta en voinut kieltäytyä! Sen lisäksi, että Effe:ltä lähetettiin meille öljyä testaukseen (120pv) niin saimme myös kuivaverinäytetestit. Iita kävi testeissä ennen kuurin aloittamista ja vielä ei tuloksia tiedetä. Ideana on tutkia koira ennen ja jälkeen testin ja vertailla niitä oikeita muutoksia. 

Lisäksi tulen itse kertomaan mitä mahdollisia muutoksia Iitassa huomaan testin aikana. Vielä en ole huomannut mitään muuta kuin sen, että Iita vähän raapii itseään mikä ymmärtääkseni voisi olla oire kuurin aloituksestakin. Katsotaan miten asia etenee ja tarkkaillaan koiraa! 





maanantai 10. heinäkuuta 2017

Iita 6v!

Todella pitkä aika on kulunut viimeisestä kirjoituksesta. Hävettää oikein.. Mutta mitä meille kuuluu? Treenattu on taas ahlerammin, nyt tosin pieni tauko, kun molemmilla tytöillä on juoksut. Itse olen vetänyt koulutuksia Hankasalmella ja nekin tulevat nyt päätökseensä.

Iita täytti viime tiistaina 6 vuotta. Siis jo 6! Ohessa synttärikuvia.






sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Tuotetestaus!

Saimme taas jo jokin aika sitten Faunattarelta tuotteita testaukseen. Tässä toinen niistä videon muodossa ja toinen odottakoon vielä hetken.

Tässä siis Little Big Paw -koiranruoka!